Mitä ihorepeämät ovat? Tukea yleisen mutta usein sivuutetun haavatyypin ymmärtämiseen

Ihorepeämät ovat yleinen mutta usein tunnistamatta jäävä haavatyyppi erityisesti iäkkäillä aikuisilla ja henkilöillä, joilla on hauras iho. Ihorepeämät voivat olla melko kivuliaita ja tuottaa tuskaa, ja vaikka ne ovat yleisiä, niitä diagnosoidaan usein väärin tai ne sivuutetaan. Tämä voi johtaa komplikaatioihin, jotka olisi voitu välttää tunnistamalla ihorepeämät varhain ja hoitamalla ne.¹

Tässä artikkelissa tutustumme siihen, mitä ihorepeämät ovat, miten niitä syntyy ja miksi niillä on merkitystä sekä yksilöiden että terveydenhuoltojärjestelmien kannalta.

Ihorepeämä on traumaattinen haava, joka johtuu mekaanisista voimista – esimerkiksi liimallisten sidosten poistamisesta ja potilaan käsittelystä – ja jonka syvyys voi vaihdella (ei ulotu ihonalaiskerroksen läpi)¹. Ihorepeämät ovat erityisiä vammoja, joita ei pidä sekoittaa ruhjeisiin tai laseraatioihin. Ne ovat aluksi akuutteja haavoja¹ ja paranevat yleensä 14–21 päivän kuluessa koosta ja syvyydestä riippuen². Jos haavan paraneminen viivästyy, ihorepeämä voi kehittyä kompleksiseksi krooniseksi haavaksi³.

Ihorepeämien tyypillisiä syitä ovat¹

• mekaaniset voimat (esim. viilto ja kitka)
• trauma (esim. sidoksen/liima-aineen poistaminen tai törmääminen esineisiin)
• potilaan virheellinen käsittely.

Vaikka normaali iho kestää useimmat iskut, iho repeää kevyemmästäkin iskusta sellaisilla henkilöillä, joilla on hauras iho¹. Olosuhteista riippuen ihoon voi tulla kahdenlaisia haavoja:

Pinnallisessa haavassa epidermi on irrallaan verinahasta.

Syvässä haavassa sekä epidermi että verinahka ovat irronneet alla olevista rakenteista.

Ihorepeämiä voi esiintyä missä tahansa kehossa¹,³ mutta alttiimpia alueita ovat esimerkiksi kyynärvarret, kyynärpäät ja kämmenselät. Repeämiä näkyy usein myös alaraajoissa, kuten pohkeissa ja säärissä.⁶

International Skin Tear Advisory Panel (ISTAP) luokittelee ihorepeämät kolmeen tyyppiin¹:

Ihorepeämiä voi esiintyä kenellä tahansa, mutta tietyt ryhmät ovat erityisen alttiita iän, ihosairauden tai lääketieteellisten tekijöiden vuoksi.

Tavallista alttiimpia ryhmiä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Vastasyntyneet, joiden iho on vasta kehittymässä:
  Vastasyntyneen verinahka ei ole täysin kehittynyt, ja sen paksuus on noin 60 % aikuisen ihon paksuudesta. Iho on vähemmän elastinen ja alttiimpi leikkausvoimien aiheuttamille vaurioille⁴.
• Iäkkäät aikuiset, joiden iho haurastuu iän myötä:
  Ikääntyneiden aikuisten ihomuutosten vuoksi heidän ihonsa on herkempi ihorepeämille. Heillä on myös suurin infektioiden ja komorbiditeettien kehittymisen riski, minkä myötä ihovaurioista voi kehittyä kompleksisia tai kroonisia haavoja¹. Tämä riski on erityisen suuri hoitoympäristöissä, joissa toistuva käsittely, sidosten vaihtaminen ja lääketieteelliset toimenpiteet voivat lisätä ihotraumojen todennäköisyyttä.

Ihorepeämät eivät ole vain lääketieteellinen huolenaihe. Niillä voi olla negatiivinen vaikutus terveydenhuoltojärjestelmään, sillä ne aiheuttavat korkeita materiaali- ja työvoimakustannuksia, lisäävät hoitohenkilökunnan työtaakkaa sekä aiheuttavat pitkäaikaisia sairaalajaksoja. Terveydenhuoltojärjestelmiin kohdistuvan käytännön ja taloudellisen taakan laajuutta ei tunneta täysin, koska ihorepeämät ovat usein aliraportoituja tai niihin liittyy virhediagnooseja¹. Nämä haavat voivat kuitenkin eskaloitua, mikä johtaa pidempiin toipumisaikoihin, monimutkaisempiin hoitotarpeisiin ja kasvattaa henkilöstöön ja budjettiin kohdistuvaa painetta.

Siksi koulutus ja vahva moniammatillinen tiimi ovat tärkeitä. Kun lääkäreillä on osaaminen riskien tunnistamiseen ja ihon eheyden suojaamiseen – mitä sairaanhoitajat, avustajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset tukevat – auttaa se ehkäisemään komplikaatioita ja parantamaan hoitotuloksia¹.

Rakenna oma ratkaisusi silikonikiinnitteisillä sidoksilla – seuraavien tuotteiden avulla.